Sinisestä Isoveljestä säärystimet, kauluri (joka täytyy vielä höyryttää, että loppuu tuo rullautuminen) ja koska lankaa meni oletettua vähemmän, myös rannikkaat hanskojen päälle tosi kylmällä kelillä vedettäväksi. Ja tarkoitus on käyttää näiden kenkien kanssa:

Juoksutossut, jotka ovat saaneet lempikenkien statuksen ihan siitä ilosta, että niitä pystyy vaihteeksi taas ulkoiluttamaan polviongelmista huolimatta. Epäilen, että jos johonkin olen koukussa, se on juokseminen, koska jostain syystä siitä tulee minulle paljon kovempi endorfiiniryöppy kun muusta liikkumisesta. Jopa silloin, kun on vielä näin huonossa juoksukunnossa. Jos ei ole kahteen vuoteen juossut muuta kuin tarvittaessa metron laiturilla, ensimmäisillä lenkeillä etenemistä ei oikein voi kutsua juoksuksi... Toisaalta kun lähtötaso on näin matala, kehityskin on alussa huimaa, ja se kannustaa jatkamaan.

Tuli tehtyä myös pikapipo Novitan violetista Purosta:

Ostin langan villatakkia varten, ja sitä jäi reilu kerä yli, joten tekaisin pipon syksyn Novita-lehden ohjeen mukaan. Hauska idea nuo makkararaidat, tulevat kun neuloo vuorotellen sileää pienemmillä ja joustinta isommilla puikoilla.

Puroa tuli ostettua myös lisää, mutta ei sentään itselle, vaan serkkutyttöjen joulupaketteihin meneväksi: